ArkistoPontus

Pontuksen päiväkotikoulun vihkiäiset

Arvoisat Lappeenrannan kaupungin edustajat, Pontuksen päiväkotikoulun väki, hyvät juhlavieraat

 

Haluan onnitella lämpimästi Pontuksen päiväkotikoulun väkeä ja Lappeenrannan kaupunkia. Onnittelut kaikille niille, joiden unelmista, suunnitelmista, päätöksistä ja teoista Pontus on syntynyt. Ja onnittelut niille, jotka saavat työskennellä ja oppia tässä rakennuksessa ja tässä yhteisössä. Pontus on nimensä mukaisesti vaatinut tekijöiltään pitkäjänteisyyttä, osaamista, näkemystä, taitoa, uskallusta ja sisua. Päiväkoti ja koulu yhdessä tarjoavat lapsille turvallisen ja oppimiseen virittävän ympäristön. Pontus on määrätietoinen, hieno askel Lappeenrannan jo yli 150-vuotisessa kouluhistoriassa. Parempaa lahjaa 100-vuotias Suomi ei voisi saada.

Päiväkodissa ja koulussa kaikki perustuu oikeastaan siihen, mitä ajattelemme lapsesta ja oppimisesta. Jokainen lapsi kantaa mukanaan tulevaisuutta. Lasten kautta tulevaisuus on jo nyt läsnä. Heidän tulevaisuutensa ja heidän lastensa ja lasten lastensa tulevaisuus. Siksi se, mitä tänään – jokaisena päiväkoti- ja koulupäivänä – tapahtuu, on merkityksellistä. Se, mitä lapset kokevat ja miltä heistä tuntuu. Se, mitä he tekevät ja tehdessään oppivat. On tärkeää, että toimintaa kehitettäessä ja uutta opetussuunnitelmaa toimeenpantaessa me aikuiset emme pyri muuttamaan lasta, vaan muutamme omaa tapaamme toimia niin, että voisimme tarjota parhaat mahdolliset edellytykset hyvään kasvuun ja oppimiseen.

Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että päiväkoti- ja koulutyön perustana on käsitys lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen lapsi, jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas omana itsenään. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Jokaisella on myös oikeus hyvään opetukseen ja onnistumisen kokemuksiin. Oppiessaanhan lapsi rakentaa itseään – identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja maailmankatsomustaan ja siten vähitellen omaa paikkaansa maailmassa. Samalla hän luo suhdetta itseensä ja suhdetta toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan ja luontoon. Oppiminen on todellakin keskeinen osa oman elämän rakentamista.  

Opetus ja oppiminen tähtäävät sivistykseen. Mitä sitten on sivistys tässä ajassa ja tässä nopeasti muuttuvassa ja monimutkaisessa maailmassa? Opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että sivistys ilmenee kykynä kohdata muutosta avoimesti ja samalla kriittisesti. Se näkyy myös tavassamme suhtautua itseen, toisiin ihmisiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia. Kun kasvamme ihmisinä, kohtaamme aina jännitteitä tai ristiriitoja hyvien pyrkimysten ja todellisuuden välillä. Sivistykseen kuuluu taito käsitellä näitä ristiriitoja eettisesti ja myötätuntoisesti. Siihen kuuluu rohkeus puolustaa hyvää. Sivistys merkitsee yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja kolmen asian: eettisen pohdinnan, empatian eli toisen asemaan asettumisen sekä tietoon perustuvan harkinnan perusteella. Sivistys on sen pohdintaa, mikä elämässä on arvokasta.

Sivistys ja osaaminen karttuvat kaikessa päiväkodin ja koulun toiminnassa, ei vain koulussa oppiaineita opiskeltaessa. Päiväkoti ja koulu voivat tarjota välineitä ympäröivän maailman hahmottamiseen ja oman elämän hallintaan. Jotta näin tapahtuisi, jokainen lapsi tarvitsee ohjausta, kannustusta ja yksilöllistä tukea. Jokainen tarvitsee kokemusta siitä, että päiväkoti- ja kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänestä välitetään. Yhtä tärkeä on kokemus mukanaolosta: siitä, että itse voi toimia ja oppia yhdessä toisten kanssa – että voi vaikuttaa oman yhteisön toimintaan ja hyvinvointiin. Huolenpito siitä, että lapsilla on mahdollisuus saada näitä kokemuksia, kuuluu jokaiselle päiväkotikoulussa työskentelevälle. Yhteistyö kotien kanssa auttaa onnistumaan tässä tehtävässä.

Pontuksen päiväkotikoulun verkkosivuilla sanotaan, että Pontus on tulevaisuuden koulu, jossa tärkeimmät työvälineet ovat ilo, into ja motivaatio. Ne ovat sekä aikuisten että lasten työvälineitä. Näitä välineitä käyttäen pyritään hyvään oppimiseen sekä kunnioittavaan ja välittävään vuorovaikutukseen. Pontuksessa arvostetaan yhteisöllisyyttä, oikeudenmukaisuutta sekä toisten arvostamista ja kunnioittamista.

Pontuksen päiväkotikoulun ajatukset saavat tukea tutkimuksesta. Perinteisesti on ajateltu, että oppilaat oppivat, kun he kuuntelevat opettajaa, vastaavat kysymyksiin ja työskentelevät tehtäviensä äärellä itsenäisesti. Aivojen toimintaa ja oppimista koskeva tutkimus kuitenkin kertoo, että vuorovaikutus ja asioiden pohdinta tai tehtävien tekeminen yhdessä on usein tehokkaampaa. Jos oppilas saa olla aktiivinen – eli esimerkiksi kysymyksiin vastaamisen sijaan oppiikin itse asettamaan kysymyksiä, hakemaan niihin tietoa ja pohtimaan niitä – asiat jäävät paremmin mieleen. Tämä ei tarkoita, etteikö pitäisi oppia myös kuuntelemaan ja työskentelemään välillä yksinkin. Tutkimus osoittaa myös, että liikkuminen edistää oppimista. Hiljaa istumisen sijaan on parempi kohtuullisessa määrin liikkua oppitunneilla ja lähteä välillä ulos luokkahuoneesta ja koulusta tutkimaan asioita niiden luonnollisessa ympäristössä. Todellakin – oppimiseen liittyvä ilo ja vuorovaikutus toisten kanssa vahvistavat oppimismotivaatiota.

Oppiminen etenee paremmin myös silloin, kun lapsi oppii tarkkailemaan omaa työskentelyään ja harjoittelemaan oppimisen taitoja. Se tarkoittaa, että hän oppii hahmottamaan työn tavoitteet ja vähitellen myös asettamaan niitä itse. Hän oppii pohtimaan, mitkä ovat omat vahvuudet, missä itse on juuri nyt suhteessa tavoitteisiin ja mitä voisi tehdä paremmin. Ei tällaista itsearviointia pidä aina harjoittaa. Joskus on tärkeää vain nauttia tekemisestä. Onnistumisen iloa kuitenkin useimmiten lisää se, että tietää, mitä tavoittelee ja oppii ponnistelemaan sen eteen. Opettaja voi auttaa oppimisen taitojen kehittymisessä antamalla ohjaavaa ja kannustavaa palautetta koko työprosessin ajan, ei ainoastaan arvioimalla loppuvaiheissa työn tulosta.

Kaikki tämä merkitsee muutosta myös opettajan työhön. Painopiste siirtyy opettajan puheesta lasten oppimisen ohjaamiseen. Päiväkotityö ja esiopetus ovat tässä edelläkävijöitä. Opettajien odotetaan ottavan lapset mukaan myös työn suunnitteluun ja arviointiin – ikäkauden mukaisesti tietenkin. Osallistumista ja vaikuttamista ei voi osata, jos sitä ei saa harjoitella ja oppia vähitellen turvallisessa ympäristössä.

Kuten Pontuksen päiväkotikoulun kuvauksessa todetaan, keskeistä työssä on ilo. Ilo siitä, että saa olla lapsi, josta aikuiset huolehtivat. Ilo siitä, että saa olla aikuinen ja tehdä maailman tärkeintä työtä lasten parissa. Ilo ystävistä ja yhdessä tekemisestä. Uteliaisuus kaikkea meitä ympäröivää kohtaan, tutkimisen ja oivaltamisen ilo. Sellainen oppimisen ilo, jossa virheetkin vievät kohti parempaa oppimista. Jossa jokainen voi sanoa toiselle: Ei se haittaa, vaikka et vielä osaa. Minä uskon, että sinä opit tämän ihan pian. Minä uskon sinuun.

Näillä ajatuksilla haluan saattaa Pontuksen päiväkotikoulun matkalleen. Kehittyköön se rohkeana, oppivana ja uutta luovana yhteisönä. Yhteisönä, jossa arvostava vuorovaikutus, yhdessä tekeminen ja huolenpito itsestä ja toisista kannustavat kaikkia oppimaan, toimimaan ennakkoluulottomasti ja rakentamaan kestävää tulevaisuutta. Pontus on tämän juhlan myötä nyt virallisesti vihitty käyttöön. Paljon iloa, onnea ja viisautta matkantekoon!

 

Opetusneuvos Irmeli Halinen